pöytä paloina... ja kokonaisena

Täällä etelässä on meneillään ensimmäinen kunnon kevätviikonloppu. Kuiva ilma on houkutellut meidänkin väen pihalle ja olen päässyt hiomaan Huutiksesta ostamaani 60-luvun sohvapöytää, jonka kunnostamisesta puhuin Haussa sohvapöytä tai parikin -postauksessa. Pöydän kannessa on useampi kerros lohkeillutta lakkaa, joten sitä on saanut jynssätä hiomakoneella ihan olan takaa. Muista osista lakka lähtee käsin hiomalla. Alla olevassa kuvassa näkyy vielä keskeneräinen pöytälevy, koskematon alempi pöytälevy sekä pöydän jalat, joista toinen on hiottu.

Pöytiä on kaksi samanlaista, sillä toinenkin Huutiksesta ostamani saapui eilen perille. Se oli jo valmiiksi osissa, joten kuvia ei ole, mutta alla on reilun viikon takainen kuva ensimmäisestä pöydästä. Mitään valmistajan leimoja tai merkkejä ei pöydissä ole, mutta olisi hauska tietää, kuka näitä on tehtaillut. Vastaavia pöytiä on nimittäin liikkeellä runsaasti, mistä kertoo sekin, että onnistuin löytämään kaksi yksilöä nettihuutokaupasta muutaman viikon sisällä. Tori.fi:ssä oli niin ikään hetken myynnissä identtinen pöytä, jota myyjä väitti peräti Artekin malliksi (ja hintakin oli kolmin-nelinkertainen minun löytöihini verrattuna). Pitihän tuo johtolanka tarkistaa; selailemissani Artekin historiikeissä ei kuitenkaan näy mitään tähän pöytään viittaavaa.

Olin ihan tyytyväinen, kun pöytä ei osoittautunut nimekkääksi designiksi, sillä suunnitelmissani on pikemminkin tuunata kuin entisöidä pöydät. Haluaisin sahata toisen pöydän hieman matalammaksi, niin että ne voi sijoittaa lomittain, ja poistaa alemman pöytälevyn toisesta tai molemmista pöydistä. Tarkoitus on myös maalata ne mattamustiksi. Joissain piireissä varmaan kohtautellaan kulmia moiselle vanhojen huonekalujen turmelemiselle oli kyse Artekista tai ei...