potilas

Viikonloppu ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Pikkukaverin flunssana alkanut sairastelu äityi niin pahaksi, että päädyimme lääkäriin, päivystykseen ja lopulta lastenosastolle yöksi. Onneksi pääsimme jo tänään kotiin ja kaikki tuntuu nyt olevan hyvin univelkaa lukuunottamatta.

Voi harmi näitä toistuvia flunssia! Olemme olleet todella tyytyväisiä pojan päivähoitopaikkaan, mutta miinuspuoli on tämä jatkuva sairastelu. Ensimmäistä puolta vuotta sanotaan pahimmaksi, mutta meillä se alkaa olla jo takana - helpottaako tämä ikinä?

Sunnuntai-iltaisin minulla on monien muiden lailla tapana käydä läpi tulevan viikon aikataulut ja tehtävälistat. Se tuo jonkinlaista ryhtiä arkeen, vaikka elämästä puuttuukin nine-to-five-työn säännöllisyys. Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä pyörii huomisen asuntonäyttö. Onhan sellaisilla juostu jo hyvän aikaa, mutta tästä talosta minulla on hyvät fiilikset etukäteen. Kunpa sama fiilis jatkuisi huomenna paikan päällä! Riittävän monta pettymystä on nimittäin koettu paperilla hyvältä näyttäneissä kohteissa. Ai nää salaojien vedet on johdettu kellariin? Ai tästä tontin yli kulkeekin 110 kilovoltin voimalinja? Ai siis perustusten paalutukset ovat vinossa, mutta niiden pitäisi kestää? Meistä on - yllätys, yllätys - tullut aika niuhoja ostajia aiemman kokemuksen jälkeen, mutta on markkinoilla tarjolla melkoisia pommejakin.

Pitäkäähän siis peukkuja!