uusi koti

Moni varmaan arvasikin, että valoisammat näkymät liittyvät asumisasioihimme. Aloitimme kodinvaihtoprojektin jo puolitoista vuotta sitten toukokuussa myymällä itse remontoimamme, pieneksi jääneen asuntomme. Itku olisi saattanut päästä, jos olisin silloin tiennyt mitä kaikkea oli edessä. Mutta tämän postauksen ei ole tarkoitus muistella menneitä, vaan katsoa onnellisen odottavaisena tulevaan.

Eilen saimme joka tapauksessa avaimet uuteen kotiin. Kun loppukesästä aloimme katselemaan jälleen asuntoilmoituksia, jätimme suosiolla remontoitavat sikseen. Nyt ostettu koti onkin varsin tuore, itse asiassa vielä hieman keskeneräinen. Työmaata riittää mm. pihan ja autotallin laittamisessa. Onneksi lumi on armeliaasti peittänyt alleen tontin keskeneräisyydet, mietimme niitä sitten tarkemmin keväällä. Lähiviikkojen tavoite on tavaroiden siirto vuokra-asunnolta talolle, niin että joulupyhiä saisi jo viettää uudessa kodissa.

Yritin eilisillalla kuvata talolla hieman, mutta eipä siitä oikein mitään tullut. Muutenkin minuun iski yhtäkkinen ujous postata ottamiani kuvia tänne blogiin. Luulen, että se johtuu siitä, ettei taloa vielä tässä vaiheessa miellä omakseen, vaan tuntee kantavansa tavaroitaan edellisten omistajien kotiin. Mutta se tunne varmasti laantuu ja nurkkia tulee vähitellen raotettua...

Tulossa siis: sisustushaaveita, maalipönttöjä, kuvia muuttolaatikoiden reunoista ja erittäin kiireiset joulunalusviikot. Hyvää itsenäisyyspäivää!