Valoisaa sunnuntaiaamupäivää! Aion viimeistellä pitkäksi venähtäneen aamun Fasun laskiaispullalla ja leikkiä, että saan oikeasti hissutella koko sunnuntaipäivän ympäriinsä kylpytakissa, lukea kirjoja ja lounastaa yhdessä perheen kanssa. Olen aiemminkin avautunut blogissa kahden vuorotyöläisen perhe-elämästä ja tämä viikonloppu on siitä hyvä esimerkki: perjantaista lähtien iltani ovat menneet töissä. Tältä aamulta minulla on hämärä muistikuva, että mies nousi töihin ennen valoisaa, ja iltapäivällä vaihdamme viestikapulaa ovella, kun minä lähden vuorooni. Sitä ennen pitäisi saattaa päätökseen perjantaina keskeytynyt viikkosiivous.
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ajatus siitä, että tulokkaan syntymän jälkeen meillä on jompi kumpi täyspäiväisesti kotona, tuntuu ihan tervetulleelta. Toisaalta tuoreessa muistissa on edelleen esikoisen vauvavuosi ja se, ettei "äitiysloma" ole todellakaan mitään lomaa.
Mutta kun saan huomenna tehdä kauppareissun puolityhjässä marketissa, ottaa blogikuvia päivänvalossa eikä pojan tarvitse tehdä pitkää hoitopäivää, muistan taas, miksi nine-to-five ei ole minun juttuni.
Nyt siis pullaa ja suosikkiblogeja. Meille saapuu illalla sisustusaiheinen lähetys, jännittää vähän!
Voi, niin tuttua! Meillä varsinaista vuorotyötä tekee vain toinen, mutta omassa työssäni ei ole työaikoja lainkaan. Vaikka etänä paljon teenkin, menoja riittää virka-ajan ulkopuolellakin. Eikä se oma väikkäri valitettavasti katso kelloa.. kun lapset on pieniä ja kotihoidossa, sitä on tehtävä silloin kun ehtii. :) Nähtäväksi jää, miten paljon osaan/voin himmailla sitten kun tämä kolmas syntyy. Oikeassa kyllä olet siinä, että vapaissa keskellä viikkoa on puolensa. Meillä on myös usein molemmilla useamman päivän vapaita putkeen, melkoista luksusta.
VastaaPoistaIhanalta kuulostaa teidän sunnuntai, nauttikaahan!
Meillä vuorotöistä on tullut siinä mielessä luonnollinen osa elämää, ettei kumpikaan ole muunlaista työtä tehnyt. Ja kun on tarkasti määritellyt työajat, ei kotona tarvitse murehtia työasioita (kovin paljon:) Eli sinänsä en valita. Toivottavasti osaat tarvittaessa sulkea työ- ja väikkärijutut ulkopuolelle, no, perhekin pitää siitä varmaan huolen. Pakko kyllä nostaa hattua teidän järjestelylle, että pärjäätte ilman ulkopuolista hoitoapua.
PoistaHyvää vointia sinne!
Meillä tehdään välillä ympärivuorokautista vuoroa monta päivää putkeen. Tarkoittaa, että mies saattaa olla viikosta yli puolet ulkomailla ja minä sitten teen töitä ja hoidan lapset ja kaiken sillä aikaa... Onneksi teen vain 30h työviikkoa, se helpottaa jonkin verran. Siksi "laiskottelun leikkiminen" ja "pako blogimaailmaan" ovat ainakin minun henkireikiäni. Ja tieto, että ruuhkavuodet helpottavat lopulta melko nopeasti... :) Tsemppiä!
VastaaPoistaOh dear, meidän helpotus on se, että läpi yön ollaan harvemmin töissä. Mäkin luotan siihen, ettei tämä kestä ikuisesti... tsempit myös sinne.
PoistaOnko tuo Angelinan tee hyvää? :)
VastaaPoistaIhan hyvää:) Tämä oli Earl Grey -sekoitus, ehkä vähän pehmeä makuuni.
Poista